Harvinaisen rodun jalostaminen tarkkaa työtä

Ahvenanmaanlammas on harvalukuinen alkuperäisrotu ja siksi jalostuksen pääpaino on geneettisen vaihtelun hallinnassa.

Sukulaistumisen ehkäisemiseksi siitokseen valitaan yksilöitä, jotka ovat mahdollisimman vähän sukua keskenään. Toinen käyttämämme menetelmä on sukupolvien välin pidentäminen, jolloin saadaan enemmän yksilöitä sukupolvea kohti.

Kaksi pässilinjaa

Tilallamme vaikuttaa tällä hetkellä kaksi pässilinjaa (1 Isor ja 2 Sjöberg), joiden jälkeläisiä valitaan katraan jalostukseen. Uuhiemme puolella isä- eli pässilinjoista ovat edustettuina kaikki 9 linjaa. Jalostuskäytössä pässien määrä on tavallisesti huomattavasti pienempi kuin uuhien, esim. 1 pässi jopa 50 uuhta kohden. Geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisen vuoksi pyrimmekin lisäämään pässien määrää käyttämällä pässilinjoistamme useampaa yksilöä rinnakkain ja esim. 1 pässiä 10-20 uuhta kohden.

Seurannassa rotu-, kasvu- ja emo-ominaisuudet

Keräämme jatkuvasti tietoa ahvenanmaanlampaan rotuominaisuuksista. Karitsojen kasvuissa ja turkislaaduissa on suurta vaihtelua, katraanuudistukseen jäävien pässien valinnassa 4kk painot ovat tärkeässä asemassa. Painoja ja indeksejä tarkastellessa otetaan kuitenkin huomioon myös kompakti kokonaisuus. Uuhikaritsojen valinnassa kasvuominaisuuksia painotetaan vähemmän kuin pässeillä. Sukulinjojen ja erilaisten fenotyyppien säilyminen on ratkaisevaa.

Rohkea ja utelias luonne

Haasteelliseksi työn tekee halu säilyttää rodun monimuotoisuus. Jalostustyössä ei niinkään haeta tiettyä yhtä rotutyyppiä vaan poistetaan rakenteen kannalta huonoimpia yksilöitä. Luonne on tärkeä ominaisuus. Haluamme säilyttää kannan rohkeana ja uteliaana. Emo-ominaisuuksia seurataan myös tarkasti, vaikka ahvenanmaanlammas hoitaa pääasiassa karitsansa erinomaisesti.