Jalostuspässit Ahvenanmaanlammas on harvalukuinen alkuperäisrotu ja siksi jalostuksen pääpaino on geneettisen vaihtelun hallinnassa.
Sukulaistumisen ehkäisemiseksi valitaan siitokseen yksilöitä, jotka ovat mahdollisimman vähän sukua keskenään. Toinen
käyttämämme menetelmä on pidentää sukupolvien väliä, jolloin saadaan enemmän yksilöitä sukupolvea kohti.
Tilallamme vaikuttaa tällä hetkellä 2 pässiä, joiden jälkeläisiä valitaan katraan jalostukseen. Katja on opinnäytetyönään
selvittämässä ahvenanmaanlampaan pässilinjoja ja näitä seuraavat linjat valitaan selvityksen perusteella. Jalostuskäytössä
pässien määrä on tavallisesti huomattavasti pienempi kuin uuhien, esim. 1 pässi jopa 50 uuhta kohden. Geneettisen
monimuotoisuuden säilyttämisen vuoksi pyrimmekin lisäämään pässien määrää käyttämällä pässilinjoistamme useampaa
yksilöä rinnakkain ja esim. 1 pässiä 10-20 uuhta kohden.
Sukulaistumisen ehkäisemiseksi valitaan siitokseen yksilöitä, jotka ovat mahdollisimman vähän sukua keskenään. Toinen
käyttämämme menetelmä on pidentää sukupolvien väliä, jolloin saadaan enemmän yksilöitä sukupolvea kohti.
Tilallamme vaikuttaa tällä hetkellä 2 pässiä, joiden jälkeläisiä valitaan katraan jalostukseen. Katja on opinnäytetyönään
selvittämässä ahvenanmaanlampaan pässilinjoja ja näitä seuraavat linjat valitaan selvityksen perusteella. Jalostuskäytössä
pässien määrä on tavallisesti huomattavasti pienempi kuin uuhien, esim. 1 pässi jopa 50 uuhta kohden. Geneettisen
monimuotoisuuden säilyttämisen vuoksi pyrimmekin lisäämään pässien määrää käyttämällä pässilinjoistamme useampaa
yksilöä rinnakkain ja esim. 1 pässiä 10-20 uuhta kohden.
Isor ID 1319 (631012)
s. 20.3.2004
i. 1029
e. 708
i.i. 1008
i.e. 918
e.i. 587
e.e. 705
Isor oli villatyypiltään parhaimpia ns. päälivillatyyppisiä pässejämme. Nuorempana Isorin luonne oli miellyttävä, mutta iän myötä se alkoi puskea ihmisiä. Kun se syksyllä 2008 ryhtyi järjestelmällisesti
rikkomaan aitarakenteita oli aika poistaa Isor katraasta.
Isorin jälkeläisiä on valittu syksyllä 2009 jalostukseen uuhilinjoista:
b Esor ja Eelis,
c Elkle
e Eemal
Näiden pässikaritsojen 4kk painot olivat 29-30kg.
s. 20.3.2004
i. 1029
e. 708
i.i. 1008
i.e. 918
e.i. 587
e.e. 705
Isor oli villatyypiltään parhaimpia ns. päälivillatyyppisiä pässejämme. Nuorempana Isorin luonne oli miellyttävä, mutta iän myötä se alkoi puskea ihmisiä. Kun se syksyllä 2008 ryhtyi järjestelmällisesti
rikkomaan aitarakenteita oli aika poistaa Isor katraasta.
Isorin jälkeläisiä on valittu syksyllä 2009 jalostukseen uuhilinjoista:
b Esor ja Eelis,
c Elkle
e Eemal
Näiden pässikaritsojen 4kk painot olivat 29-30kg.
Sjöberg ID 1732 (791071)
s. 3.4.2005
i. 1326
e. 1334 Madicken
i.i. 632 Edvin
i.e. 699 Gosan
e.i. 730 Rölli
e.e. 697 Pippi
Paino 2009 85kg
Sjöberg tuo katraaseemme lihaksikkuutta, isokoikoisia karitsoja ja hyvää kasvua. Se on ahvenanmaanlampaaksi
ehkä jo liiankin vankkarakenteinen, kalliolla kiipeily ei suju enää ihan yhtä ketterästi kuin muilla pässeillämme. Se
kuitenkin edustaa monimuotoisen rodun yhtä äärilaitaa ja on luonteensa puolesta erittäin helppo käsitellä.
Sjöbergin astutusryhmään kuuluu uuhilinja f.
Sjöbergin pässikaritsoja valitaan jalostukseen maaliskuussa 2010 syntyvistä karitsoista. Näitä tullaan käyttämään
tulevaisuudessa Elklen, Eeliksen, Esorin ja Eemalin tyttärille.
s. 3.4.2005
i. 1326
e. 1334 Madicken
i.i. 632 Edvin
i.e. 699 Gosan
e.i. 730 Rölli
e.e. 697 Pippi
Paino 2009 85kg
Sjöberg tuo katraaseemme lihaksikkuutta, isokoikoisia karitsoja ja hyvää kasvua. Se on ahvenanmaanlampaaksi
ehkä jo liiankin vankkarakenteinen, kalliolla kiipeily ei suju enää ihan yhtä ketterästi kuin muilla pässeillämme. Se
kuitenkin edustaa monimuotoisen rodun yhtä äärilaitaa ja on luonteensa puolesta erittäin helppo käsitellä.
Sjöbergin astutusryhmään kuuluu uuhilinja f.
Sjöbergin pässikaritsoja valitaan jalostukseen maaliskuussa 2010 syntyvistä karitsoista. Näitä tullaan käyttämään
tulevaisuudessa Elklen, Eeliksen, Esorin ja Eemalin tyttärille.
Uuhilinjat Tilallemme on ostettu uuhia seitsemältä eri tilalta, sekä Ahvenanmaalta että mantereelta. Omat uuhilinjamme (7kpl) on koodattu ostotilan mukaan ja valitsemme joka linjasta aina parhaimmat uuhikaritsat jatkoon. Näin toimimalla säilytämme myös uuhien osalta geneettistä monimuotoisuutta.
Linjakoodit
a Lundström
b Häggblom
c Häger
d Sipilä
e Sjöberg
f Lindberg
g Pikkarainen
Uuhilinja c on pienikokoisin, uuhet painavat 39-42kg. Pyrimme pitämämään linjan pienikokoisena valitsemalla pieniä uuhikaritsoja, jotka ovat elinvoimaisia ja hyvärakenteisia.
Yli 1-vuotiaiden uuhiemme keskipaino on 48,6kg. Tarkemmat punnitustulokset löytyvät etusivulta uutisista 25.11.2009.
Linjakoodit
a Lundström
b Häggblom
c Häger
d Sipilä
e Sjöberg
f Lindberg
g Pikkarainen
Uuhilinja c on pienikokoisin, uuhet painavat 39-42kg. Pyrimme pitämämään linjan pienikokoisena valitsemalla pieniä uuhikaritsoja, jotka ovat elinvoimaisia ja hyvärakenteisia.
Yli 1-vuotiaiden uuhiemme keskipaino on 48,6kg. Tarkemmat punnitustulokset löytyvät etusivulta uutisista 25.11.2009.
Yllä mainitut ID:t ahvenanmaanlammasrekisteristä. Suluissa ProAgrian lammastarkkailun ID.
MV3, scrapie-valvonta-ohjelma.
Keräämme jatkuvasti tietoa ahvenanmaanlampaan rotuominaisuuksista. Karitsojen kasvuissa ja turkislaaduissa on suurta vaihtelua, katraanuudistukseen jäävien pässien valinnassa 4kk painot ovat tärkeässä asemassa. Uuhikaritsojen valinnassa kasvuominaisuuksia painotetaan vähemmän kuin pässeillä. Sukulinjojen ja erilaisten villatyyppien säilyminen on ratkaisevaa.
Haasteelliseksi työn tekee halu säilyttää rodun monimuotoisuus. Jalostustyössä ei niinkään haeta tiettyä yhtä rotutyyppiä vaan poistetaan rakenteen kannalta huonoimpia yksilöitä. Luonne on tärkeä ominaisuus. Haluamme säilyttää kannan rohkeana ja uteliaana.
Emo-ominaisuuksia seurataan myös tarkasti. Ahvenanmaanlammas hoitaa pääasiassa karitsansa erinomaisesti. Vähäiset merkinnät löytyvätkin lähinnä ensikertaa karitsoivilta uuhilta, jotka saavat vielä toisen mahdollisuuden näyttää taitonsa jälkeläisten hoidossa. Uuhet hoitavat karitsoinnit itsenäisesti, karitsointiapua joudutaan antamaan keskimäärinvain noin 0,5% kaikista karitsoinneista.
Mustatähti, Visa ja Sjöberg.
MV3, scrapie-valvonta-ohjelma.
Keräämme jatkuvasti tietoa ahvenanmaanlampaan rotuominaisuuksista. Karitsojen kasvuissa ja turkislaaduissa on suurta vaihtelua, katraanuudistukseen jäävien pässien valinnassa 4kk painot ovat tärkeässä asemassa. Uuhikaritsojen valinnassa kasvuominaisuuksia painotetaan vähemmän kuin pässeillä. Sukulinjojen ja erilaisten villatyyppien säilyminen on ratkaisevaa.
Haasteelliseksi työn tekee halu säilyttää rodun monimuotoisuus. Jalostustyössä ei niinkään haeta tiettyä yhtä rotutyyppiä vaan poistetaan rakenteen kannalta huonoimpia yksilöitä. Luonne on tärkeä ominaisuus. Haluamme säilyttää kannan rohkeana ja uteliaana.
Emo-ominaisuuksia seurataan myös tarkasti. Ahvenanmaanlammas hoitaa pääasiassa karitsansa erinomaisesti. Vähäiset merkinnät löytyvätkin lähinnä ensikertaa karitsoivilta uuhilta, jotka saavat vielä toisen mahdollisuuden näyttää taitonsa jälkeläisten hoidossa. Uuhet hoitavat karitsoinnit itsenäisesti, karitsointiapua joudutaan antamaan keskimäärinvain noin 0,5% kaikista karitsoinneista.
Mustatähti, Visa ja Sjöberg.
