| 2010-07-08 |
| Linkit kuviin |
| koiranpennuista ja hevosista Lue lisää |
| 2010-06-21 |
| Kuivaheinän |
| teko alkoi Lue lisää |
| 2010-06-18 |
| Paimenkoiranpentuja |
| ja rehuntekoa Lue lisää |
| 2010-06-12 |
| Uusi taljaerä |
| saapunut Lue lisää |
| 2010-06-05 |
| Maistuu hyvältä! |
| Lähiruokapäivä Loimaalla 20.6.2010 Lue lisää |
| Vanhemmat uutiset.... |
Saaristolaislampaat, viralliselta nimeltään ahvenanmaanlampaat, ovat erinomaisia perinnemaisemien hoitajia. Ne valitsevat ravinnokseen mielellään yrttikasveja, lehdeksiä ja niittykasvillisuutta. Luonteeltaan saaristolaiset ovat uteliaita ja ketteriä eläimiä. Ne nauttivat
saadessaan hypellä vuohimaisesti kiveltä toiselle ja vaeltaa laiduntaessaan suurien alueiden läpi.
Ahvenanmaanlampaat ovat hyvin persoonallisia. Katraasta löytyy aina mm. yksilöitä, jotka eivät laumaannu vahvasti. Tämä auttaa lampaiden levittäytymisessä luonnonlaitumille, parantaen näin laitumen hoitoa ja estäen eroosion syntyä. Rodun yksilöt ovat myös ulkonäöltään monimuotoisia, kahta saman näköistä tuskin löytyy.
Laidunkausi kestää toukokuun alkupäiviltä lokakuuhun saakka. Laidunnus tapahtuu pääasiassa Raisionlahden perinnebiotoopeilla. Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahti on linnuille tärkeä pesintäalue ja muuttolintujen levähdyspaikka. Alue on luokiteltu myös paikallisesti arvokkaaksi ja laiduntaminen lisää alueen arvoa.
Vuokralampaitamme on mm. Liedon Vanhalinnan rantalaitumilla ja Mietoisissa Saaren kartanon arkeologisilla kaivauksilla. Nousiaisten kirkon jokilaakso mainitaan yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Lisäksi eläimiä on pienissä saaristokohteissa Rymättylässä, Norrskatassa ja Brändössä.
Rekisteröityjen tietojen mukaan vuonna 2001 karitsoi ainoastaan 150 ahvenanmaanlammasuuhta.
Vuonna 2004 lukumäärä oli 300 uuhta ja vuonna 2006 600 uuhta. Vuoden 2008 alussa oli rekisterissä
kaikenkaikkiaan 900 uuhta, joista suurin osa karitsoi vuosittain. Koemme hyvin tärkeäksi olla mukana
ylläpitämässä tätä kotimaista alkuperäisrotuamme.
Tästä pääset ahvenanmaanlammasyhdistyksen kotisivuille.
saadessaan hypellä vuohimaisesti kiveltä toiselle ja vaeltaa laiduntaessaan suurien alueiden läpi.
Ahvenanmaanlampaat ovat hyvin persoonallisia. Katraasta löytyy aina mm. yksilöitä, jotka eivät laumaannu vahvasti. Tämä auttaa lampaiden levittäytymisessä luonnonlaitumille, parantaen näin laitumen hoitoa ja estäen eroosion syntyä. Rodun yksilöt ovat myös ulkonäöltään monimuotoisia, kahta saman näköistä tuskin löytyy.
Laidunkausi kestää toukokuun alkupäiviltä lokakuuhun saakka. Laidunnus tapahtuu pääasiassa Raisionlahden perinnebiotoopeilla. Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahti on linnuille tärkeä pesintäalue ja muuttolintujen levähdyspaikka. Alue on luokiteltu myös paikallisesti arvokkaaksi ja laiduntaminen lisää alueen arvoa.
Vuokralampaitamme on mm. Liedon Vanhalinnan rantalaitumilla ja Mietoisissa Saaren kartanon arkeologisilla kaivauksilla. Nousiaisten kirkon jokilaakso mainitaan yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Lisäksi eläimiä on pienissä saaristokohteissa Rymättylässä, Norrskatassa ja Brändössä.
Rekisteröityjen tietojen mukaan vuonna 2001 karitsoi ainoastaan 150 ahvenanmaanlammasuuhta.
Vuonna 2004 lukumäärä oli 300 uuhta ja vuonna 2006 600 uuhta. Vuoden 2008 alussa oli rekisterissä
kaikenkaikkiaan 900 uuhta, joista suurin osa karitsoi vuosittain. Koemme hyvin tärkeäksi olla mukana
ylläpitämässä tätä kotimaista alkuperäisrotuamme.
Tästä pääset ahvenanmaanlammasyhdistyksen kotisivuille.



