| 2010-02-22 |
| Karitsoinnit |
| ovat alkaneet lämminlampolassa Lue lisää |
| 2010-02-08 |
| Etsimme yhteistyökumppaneita |
| villan ja taljojen osalta! Lue lisää |
| 2010-02-01 |
| Lankaa saatavana |
| nyt myös Raisiossa ja Somerolla Lue lisää |
| 2010-01-29 |
| Lampaita |
| vietiin Viroon Lue lisää |
| 2010-01-26 |
| Terveydenhuoltoa ja vientipapareita |
| kunnaneläinlääkärin toimesta Lue lisää |
| Vanhemmat uutiset.... |
Saaristolaislampaat, viralliselta nimeltään ahvenanmaanlampaat, ovat erinomaisia perinnemaisemien hoitajia. Ne valitsevat ravinnokseen mielellään yrttikasveja, lehdeksiä ja niittykasvillisuutta. Luonteeltaan saaristolaiset ovat uteliaita ja ketteriä eläimiä. Ne nauttivat
saadessaan hypellä vuohimaisesti kiveltä toiselle ja vaeltaa laiduntaessaan suurien alueiden läpi.
Ahvenanmaanlampaat ovat hyvin persoonallisia. Katraasta löytyy aina mm. yksilöitä, jotka eivät laumaannu vahvasti. Tämä auttaa lampaiden levittäytymisessä luonnonlaitumille, parantaen näin laitumen hoitoa ja estäen eroosion syntyä. Rodun yksilöt ovat myös ulkonäöltään monimuotoisia, kahta saman näköistä tuskin löytyy.
Lampaamme laiduntavat toukokuun alusta jopa loka-marraskuulle saakka. Eläimet pääsevät ulos myös talvella jonka mahdollisuuden ne käyttävät mielellään. Kotolaitumien lisäksi ne hoitavat maisemaa mm. Raisionlahden perinnebiotoopeilla, Liedon Vanhalinnan rantalaitumilla ja Mietoisissa Saaren kartanon arkeologisilla kaivauksilla. Nousiaisten kirkon jokilaakso on kohteistamme valtakunnallisestikin mainitsemisen arvoinen, se mainitaan yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Lisäksi eläimiä on pienissä saaristokohteissa Rymättylässä, Norrskatassa ja Brändössä.
Rekisteröityjen tietojen mukaan vuonna 2001 karitsoi ainoastaan 150 ahvenanmaanlammasuuhta.
Vuonna 2004 lukumäärä oli 300 uuhta ja vuonna 2006 600 uuhta. Vuoden 2008 alussa oli rekisterissä
kaikenkaikkiaan 900 uuhta, joista suurin osa karitsoi vuosittain. Koemme hyvin tärkeäksi olla mukana
ylläpitämässä tätä kotimaista alkuperäisrotuamme.
Tästä pääset ahvenanmaanlammasyhdistyksen kotisivuille.
saadessaan hypellä vuohimaisesti kiveltä toiselle ja vaeltaa laiduntaessaan suurien alueiden läpi.
Ahvenanmaanlampaat ovat hyvin persoonallisia. Katraasta löytyy aina mm. yksilöitä, jotka eivät laumaannu vahvasti. Tämä auttaa lampaiden levittäytymisessä luonnonlaitumille, parantaen näin laitumen hoitoa ja estäen eroosion syntyä. Rodun yksilöt ovat myös ulkonäöltään monimuotoisia, kahta saman näköistä tuskin löytyy.
Lampaamme laiduntavat toukokuun alusta jopa loka-marraskuulle saakka. Eläimet pääsevät ulos myös talvella jonka mahdollisuuden ne käyttävät mielellään. Kotolaitumien lisäksi ne hoitavat maisemaa mm. Raisionlahden perinnebiotoopeilla, Liedon Vanhalinnan rantalaitumilla ja Mietoisissa Saaren kartanon arkeologisilla kaivauksilla. Nousiaisten kirkon jokilaakso on kohteistamme valtakunnallisestikin mainitsemisen arvoinen, se mainitaan yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Lisäksi eläimiä on pienissä saaristokohteissa Rymättylässä, Norrskatassa ja Brändössä.
Rekisteröityjen tietojen mukaan vuonna 2001 karitsoi ainoastaan 150 ahvenanmaanlammasuuhta.
Vuonna 2004 lukumäärä oli 300 uuhta ja vuonna 2006 600 uuhta. Vuoden 2008 alussa oli rekisterissä
kaikenkaikkiaan 900 uuhta, joista suurin osa karitsoi vuosittain. Koemme hyvin tärkeäksi olla mukana
ylläpitämässä tätä kotimaista alkuperäisrotuamme.
Tästä pääset ahvenanmaanlammasyhdistyksen kotisivuille.



